Pysähdys kiireisen elämän keskellä

Heippa kaikille!

Olen taas viettänyt hiljaiseloa kevään jälkeen. Olen ollut todella kiireinen ja elämässä on tapahtunut paljon ja kokoajan tässä puolenvuoden mittaan. Ensinnäkin pääsin muuttamaan uuteen asuntoon ihanan kämppiksen kanssa. Toisekseen olen reissannut jonkin verran. Kaksi parin viikon pätkää tuli vietettyä Berliinissä, ja kolmannelle lähden heti joulun jälkeen. Lisäksi sain työpaikan joogastudiolta samana päivänä kuin tämän asunnonkin, ja siellä työskentelin syyskuuhun asti, kunnes koulu taas alkoi omine kiireineen ja deadlineineen.

Ihana Berliini.

Freckles -kahvila Berliinissä. Yksi omista suosikeistani.

Ehdin monta kertaa miettiä, että pitäisikö palata takaisin blogin pariin, mutta se tuntui yhtä vaikealta kuin liikunnan aloittaminen pitkän tauon jälkeen. Tuntui että kaikki muu vei elämässä niin paljon aikaa, että hyvä jos edes yhden hetken sai viikossa pyhitettyä vain itselleen. Muutenkin syksy on ollut melkoista härdelliä. Olen joutunut työskentelemään oman henkisen suorituskyvyn äärirajoilla, ja se on ottanut koville. Lohtua on tuonut kuitenkin tieto siitä, että tätä jatkuu enää vain reilu puoli vuotta, ja sitten olen kandidaatin tutkintoni suorittanut, ja olen valmis siirtymään uusiin haasteisiin. ( Ja nää uudet haasteet on ihan mielettömiä! Niistä lisää myöhemmin..!)

Muutama viikko sitten repäisin ja vedin tukan pinkiksi. Toistaiseksi pysyn puna(pinkki?)päänä.

Kaiken kiireen ja paineen keskellä olen jälleen tehnyt liikunnasta lääkkeen, joka pitää pään kasassa. Ehdin pitää välissä kuukauden tauon, jonka aikana en liikkunut ollenkaan (jos ei oteta huomioon koiran kanssa tehtyjä lenkkejä). Huomasin hermostuvani aivan mitättömistä asioista, ja muutenkin yleisvire oli varsin negatiivinen. Tiesin etten voinut jatkaa samalla radalla, joten päätin repiä jostain sen ajan liikkumiselle. Marraskuun alusta aloitin myös tipattoman kuukauden, ja olen taas alkanut kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, mitä syön. Ero fiiliksessä on valtava. Vaikka kiire ei mihinkään ole häipynyt, stressi on vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se oli.

Kirjoittaminen on ollut mulle aina toimiva rentoutuskeino, joten yritän löytää tällekin blogille taas aikaa. Ja lupaan pitää sisällön edelleen positiivisena - no matter what! ;)

Iloa & inspiraatiota jokaisen viikkoon! xo
-Tiina