Ripaus stressiä, kiitos!

Aiheen tämän kertaiselle kirjoitukselle sain tänään istuessani luentosalin ulkopuolella sohvalla, puoli tuntia luennon oletettua alkamisajankohtaa myöhemmin. Kyseinen kurssi on vähintäänkin mielenkiintoinen. Kurssin nimessä esiintyy käsite "globaali johtajuus", mutta en ole vielä aivan ymmärtänyt, miten luentojen sisällöt varsinaisesti liittyvät globaaliuteen tai varsinkaan johtajuuteen. Muutenkin luentoja on vain kahdesti kuukaudessa, pari tuntia kerrallaan. Kurssikuvauksen perusteella suoritukseen kuuluu kylläkin jonkinlainen tentti, mutta kenelläkään ei ole tietoa siitä - kurssin koordinaattorikin on hieman pihalla tästä. Noh, joka tapauksessa, ihan mielellään olisin mennyt luennolle istumaan ja kuuntelemaan, koska eipä tänään muutakaan ollut, mutta vieraileva luennoitsija Hong Kongista oli ilmeisesti astunut väärään koneeseen tai jotain, koska ketään ei näkynyt eikä kuulunut. Ehkä sitten kahden viikon päästä uusi yritys..!

Normaalitilanteessa Suomessa olisin ollut vain tyytyväinen, mutta nyt olin tympiintynyt. Ja miksi? Yksinkertaisesti siksi että olen kyllästynyt lomailemaan, lorvailemaan ja nukkumaan puolille päivin, päivän ainoana varsinaisena suorituksena kenties kuntosalilla kyykkääminen.

Mitä siis keksin ratkaisuksi? Aloitin esseen työstämisen. Voi kyllä. Päätänkö Suomessa koskaan tehdä koulutyötä koska "ei ole parempaakaan tekemistä"? No en todellakaan. Koska sanomattakin on selvää että sitä parempaa tekemistä ilmaantuu viimeistään silloin kun on aikeissa aloittaa. Tänään sitten pohdin että mitä ihmettä tekisin ylimääräisillä tunneilla... Katsoisinko loppupäivän kenties leffaa? No ei nyt kyllä kiinnosta. Entä koko ilta Facebookissa naama kiinni ruudussa? Ei, jotain vaihtelua normaaliin kiitos.

Mutta ah, onneksi netti on sentään pullollaan tieteellisiä artikkeleita, jotka vain odottavat lukijaansa..! Voittavat kuitenkin niukasti kynsien pureskelun, joka tuli jaetulle kakkossijalle napanöyhdän kaivamisen kanssa.

Juuh......

Toisaalta pitäisi vain olla tyytyväinen ja kiitollinen siitä että työmäärällä, jolla saisi ehkä hikisesti yhden opintopisteen Suomessa, saa täällä 7,5 kertaisen annoksen. Ehkä nää vaihtarikurssit on vaan sitten suunniteltu siten, että kaikista maista tulevilla on edes jonkunlaiset mahdollisuudet päästä läpi. Kuulin nimittäin eräänkin vaihtarin kommentin, että on täällä sentään enemmän töitä kuin Itävallassa! Eli kaikki on suhteellista, mutta tälleen suomalaisena stressaamiseen ja kymmenen sivun esseisiin tottuneena pelkkä luennolla istuminen ja kolmen paperiliuskan kirjoittaminen tuntuu pakollakin vähän lasten leikiltä.

Kuvassa esiintyvä puu ei liity juttuun. Otos maanantailta kun oli tekemistä.

Johan on ollut masentava kirjoitus... Olen pahoillani. Jotta tähänkin tekstiin saisi vielä tässä vaiheessa ängettyä vähän positiivista vivahdetta mukaan, niin on mainittava, että täällä yliopistossa moni asia on kyllä mun mielestä paremmin kuin Suomessa. Ja "tavallisilla" ruotsinkielisillä kursseilla meno on varmaankin erilaista. Esimerkiksi ryhmätöitä tehdään enemmän kuin Suomessa, ja lisäksi seminaarit ovat mukavaa vaihtelua. Tavallisillakin luennoilla on keskustelua proffan ja opiskelijoiden välillä, mitä Suomesta saa hakemalla hakea.

Hmmm, tuo äskeinen kuulosti kyllä ajatuksen tasolla paljon positiivisemmalta kuin kirjoitettuna...

Meen meditoimaan ja vaihtamaan tän kriittisen vaihteen pois päältä. Lupaan ensi kerralla jotain ihan muuta. Tässä kuitenkin lopuksi jotain mikä ainakin takuuvarmasti saa hymyn huulille! :)

 -Tiina

Kun vähemmän on enemmän

Yksi asia, jonka olen oppinut tässä asuttuani reilun kuukauden ulkomailla on se, miten vähällä tavaralla todellisuudessa tulee toimeen. Panikoin ennen lähtöä matkalaukun rajallisen tilan takia, koska pystyin pakkaamaan mukaan vain murto-osan kivoista vaatteista. Nyt joudun myöntämään sen: olen todellisuudessa käyttänyt näistä täällä olevista vaatteista ehkä kahta kolmasosaa. Vielä nolompaa myöntää: olen käyttänyt "käyn-joka-päivä-lenkillä" -lenkkareitani vain KERRAN. Kävelylenkillä. Ensimmäisellä viikolla. Nyt on sitten lenkkeilysäätkin jo ohitse - keuhkothan tuolla jäätyy jos lähtee juoksemaan...

Heiheihei! Pakko huomauttaa väkisin tähän väliin että kyllä, omistan salikortin, teen siis jotain hyödyllistäkin kanelipullien syömisen ohessa...

Eivätkä vaatteet ole ainoita asioita, joista huomaa pystyvänsä tinkimään. Toinen on nimittäin astiat. Kun kotona kaapit tursuavat Teema-sarjaa, mulla on täällä tasan yksi Ikea-lautanen, ja kaksi kahvikuppia, joista käytän vain toista (toinen on vierasvara), sekä muutama ruokailuväline. Tämän lisäksi omistan pari muovista eväslaatikkoa, joissa kuskaan kouluun sörsselini (ruuaksi sitä ei voi useinkaan kutsua edes hyvällä tahdolla). Jokapäiväisen puuroni syön niinikään muovikulhosta (kertakäyttö)lusikalla. "Kertakäyttö" sulkeissa siksi, että tiskaan sen aina välissä, joten se ajaa asiansa oikeana lusikkana.

Ehkä tärkein ostokseni tähän mennessä on ollut vedenkeitin. Sillä valmistuu kätevästi puuro (jonka syön sellaisenaan, juhlapäivinä kanelin kanssa), sekä tee, että myös toivottavasti tästä lähtien kahvi. Ostin tänään nimittäin pikakahvia, koska en näe järkeä kahvinkeittimen ostamisessa, sillä joutuisin heittämään sen(kin) lähtiessäni pois. Joten toivon todella, ettei tuo Nescafen jauhe maistu ihan kuralta. Vedenkeittimellä voi olla toki muitakin funktioita. Vielä en ole kokeillut, mutta hätäpäivän ja laiskuuden yllättäessä sen avulla valmistuu varmasti ainakin nuudelit. Ehkä pastakin, jos haluaa sen erittäin al dente. 

Pikakahvijauhe on pop. Koska päivittäisenä harrastuksena kuvan toiminta käy turhan kalliiksi.

Ainoat asiat, missä enemmän on enemmän, ovat nukkuminen, liikunta ja ruoka. Ilman näitä selviytyisin tuskin edes viikon ruokalistan suunnittelusta (eli syönkö huomenna pastaa ja ketsuppia vai nuudelia ja pakastevihanneksia). Juu tosiaan, enemmän on enemmän myös rahassa, mutta siksi painotan sivistyssanaa budjetointi. Ehkä päädyn pitämään teille arjen taloustieteen seminaarin tässä joku ilta.

Mutta nyt alan katsomaan Suomi-ikävän ehkäisemiseksi Katsomosta laatusarjoja. Näkyvät täälläkin, kunhan yhdistyy kännykän kautta nettiin. ;)

PS. Nyt on ollut vähän kiirettä viime aikoina, mutta aion taas ryhdistäytyä kuulumisten päivittelyssä :)