Rehellisesti epätäydellinen

Podin eilen jonkinlaista "uuden elämän morkkista" ja pohdin, onko musta ylipäätään kirjoittamaan hyvinvoinnista. Tai olenko sellainen bloggaajapersoona, joka sopii tällaisen kategorian alle. Ketä huijaan? Ja nyt en tarkoita sitä, että etsisin Googlen kuvahaulla kuvia terveysruoista ja postaisin niitä tänne omina aterioina, vaan sitä, että mun elämä on aika kaukana kiiltokuvaelämästä, jota monissa blogeissa kuvataan. Mietin, annanko väärän - tai no - väritetyn kuvan todellisuudesta, jos jutuistani tulee mieleen että "onpa täydellinen elämä", kun todellisuus on lähinnä että "on muuten aika vajavainen elämä, ja oon aika vajavainen ihminenkin, mutta näillä mennään ja hyvin kulkee".

Tapasin eilen Mariaa, joka oli vierailulla täällä Espoossa ja jostain syystä tuli puhe kulissien kaatumisesta. Haluan nyt tässä kaataa heti alkuun omani väärinkäsitysten välttämiseksi.

Postasin esimerkiksi eilen kuvan mandariini-hunajameloni-banaani-smoothiesta. Se oli todella hyvää, mutta se, miten se lopulta päätyi lasiin asti ja kuvattavaksi on asia erikseen. Todellisuudessa kuvassa on puolet koko satsista. Toinen puolikas oli seinillä, pöydällä ja lattialla. Koska en laittanut tehosekoittimeen kantta. KYLLÄ. En ollut vähään aikaan tehnyt smoothieta... Vahingosta viisastuneena tein tänään toisen satsin paljon paremmalla menestyksellä. Sekin oli siinä ja siinä ettei käynyt hullusti, nimittäin tehosekoitin oli lopulta ihan ääriään myöten täynnä kun vähän innostuin lisäämään "vielä yhden"...

Ainekset: banaania, mandariinia, hunajamelonia ja maitorahkaa.

Tänään resepti oli sama kuin eilen, mutta lisänä Ehrmannin pehmeää maitorahkaa purkillinen. Tajuttoman hyvää! Smoothien ystäville siis vinkkinä.

Postasin eilen myös kuvan uudesta voimapyörästäni. Onneksi pohjalta on hyvä ponnistaa, nimittäin suoritus sen kanssa tänään jäi naurettavaksi: En päässyt lopulta enää takaisin ylös vaan lysähdin lattialle...

Tästä lähtien esitän tämän elämäntaparemonttini mahdollisimman aidossa valossa, edistyksineen ja takapakkeineen. Koska totuushan on se, että pieniltä vastoinkäymisiltä ei kukaan pysty välttymään. En silti lupaa kirjoittaa ihan jokaisesta mokastani, koska muuten blogin pääsisältö saattaisi muuttua merkittävästi.

Haluan vielä tähän loppuun mainita tieteellisen faktan, että Facebookista on tehty tutkimuksia (sori ei nyt ole lähdettä mutta uskokaa), joista käy ilmi että paljon sitä käyttävät ihmiset ovat masentuneempia, ja syynä on se, että helposti tulee verrattua omaa elämää kaikkien puolituttujen elämään, ja yhtäkkiä tuntuu siltä että oma elämä on ihan tylsää. En halua, että ihmiset masentuvat lukiessaan mun kirjoituksia, joten aion säilyttää rosoisuuden ja pintanaarmut jatkossakin. Omana tavoitteenani on saavuttaa hyvä mieli ja hyvä olo, ja se on se fiilis, minkä haluan välittää myös lukijoille.

PS. Tänään oli paljon vetävämpi olo kuin eilen ja tein myös treeniä: hauikset, ojentajat ja olkapäät. Kipeää teki, mutta ai että kun tuntui hyvältä. Lisäksi kävin lenkillä, ja huomasin hymyileväni itsekseni. Taidan olla oikealla polulla.

PPS. Oikea herkkuaamiainen: turkkilaista jogurttia, banaania ja hasselpähkinärouhetta. Ja kotitekoinen lattekahvi kevytmaitoon. Rouhe on muuten hyvä ja terveellinen vaihtoehto myslille, ja maistuukin paremmalta!

Halaus!
-Tiina