Doris sai jälleen paljon huomiota osakseen (saisinpa itsekin..!), ja suuri osa ajasta menikin vastaantulijoiden kanssa jutellessa. Se siitä liikunnasta... Eräskin nainen halusi ehdottomasti ikuistaa koiran. Kertoi olevansa valokuvaaja. Ja lisäksi hänellä olisi sitten jotain kivaa näytettävää lapsilleen, kun hakee heidät Linnanmäeltä. Ehkä se on aurinko mikä saa jopa suomalaiset avaamaan tuppisuunsa ja ryhtymään keskusteluun ventovieraan kanssa. :)
Innostuin räpsimään iPhonen kameralla useita kuvia kävelylenkin aikana, joten ajattelin pyhittää tämän kirjoituksen tänään muodin sijasta toiselle kauniille asialle - luonnolle nimittäin. Ja kotikaupungilleni.
Täällä haisee sorsa.
Ylpeät vanhemmat poikasineen.
... Ja koko suku koolla.
Hanhen hajut turkkiin. (Kotona pääsikin ensimmäisenä pesulle)
Kaislikossa suhisee.
Pulupariskunta.
Törmäsin aivan ihanaan Staffondshiren bullterrierin pentuun matkalla kotiin. :) Tämä 11-viikkoinen suloisuus oli vain hieman innoissaan Doriksesta, mistä neiti hieman säikähti..
Yksi lempitaloistani naapurustossa. Haluan tuollaisen parvekkeen!
Äsken käytiin Doriksen kanssa vielä vierailemassa ystäväni Jaden luona naapurissa. Uudesta kissasta huolimatta Doris pääsi mukaan. Kissaa ei sitten näkynytkään kuin vain vilaukselta. :) Onneksi huumoria riitti kiipeilytelineen kokoamisessa... Ikävä kyllä tästä ei ole kuvamateriaalia.
Huomenna voisi olla hyvä Suomenlinna-päivä. Lisää aurinkoa ainakin luvattu. Nauttikaahan viikonlopusta, huomiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti