Sadeiltojen tunnelmointia

Mikään ei ole virkistävämpää kuin kesäinen lämmin sade. Vaikka tänä aamuna kaatosateessa ottikin päähän kun metro ei kuljekaan ja piti ottaa kulkuvälineeksi myöhässä oleva täpötäyteen ahdettu bussi, johon porukka änkee sateenvarjoineen ja läpimärkine vaatteineen, loppujen lopuksi tällainen sää on aika rentouttavaa vaihtelua. Onpa ainakin hyvä syy polttaa kynttilöitä keskellä kesää ja tuijottaa elokuvia neljän seinän sisällä - liikkumatta välttämättä yhtään mihinkään. No, itsehän talsin tuolla ilman sateenvarjoa koiran kanssa, mutta yritin nauttia siitä tunteesta, joka tulee kun vesi valuu pitkin hiuksia ja kasvoja ja kastelee kengät ja sukat. Okei, ehkä se ei ole se paras tunne, mutta kun ulkoa pääsee sisälle ja saa vaihtaa jalkaan kuivat sukat... Mikään ei voita sitä tunnetta!

Eilistä kaatosateista iltaa vietin Jaden luona. Olin käynyt vuokraamassa meille tunnelmaan sopivan hömppäelokuvan (500 Days of Summer), ja siinä ilta kuluikin jutellessa ja leffaa katsellessa. Doris ja Jaden kissa Kookos tekivät myös tuttavuutta. Vaikutti siltä että Doris oli se joka oli enempi arkajalka..

Tänään työviikko alkoi varsin rennoissa ja rauhallisissa merkeissä. Sopivan kevyt laskeutuminen rankahkosta viikonlopusta. Kävimme lounaan jälkeen Verkkokauppa.comin myymälässä ja ihastelemassa näköalatasanteen MG-130 -lentokonetta. 

Illalla Minna tuli mun luokse kylään. Oli ihana nähdä! Ollaan nykyään niin kiireisiä "uranaisia" että saattaa vierähtää tovi tapaamisten välillä, mutta onneksi sillä ei ole merkitystä. Nyt meillä onkin jo seuraava tapaaminen buukattuna kalentereihin, joka on ensi viikon keskiviikkona kun mulla alkaa LOMA. :)

Katsottiin Minnan kanssa Paulo Coelhon romaaniin perustuva elokuva Veronika päättää kuolla. Se ei ollut ihan yhtä kevyt katseltava kuin edellisiltainen, ja jäi myös jotenkin auki. Saattoi johtua siitäkin kun osa elokuvasta meni jutellessa elokuvaan liittyvistä ja liittymättömistä asioista. Leffan jälkeen käytiin heittelemässä Doriksen kanssa palloa läheisellä kentällä ja saatoin Minnan bussille. 

Kävellessäni kotiin haistelin raikasta sateenjälkeistä ilmaa. Kerrankin keskellä kaupunkia tuoksuu hyvältä. Eikä ainoa sieraimiin tunkeutuva tuoksu ole pöly ja pakokaasu. Eiköhän siinä ole jo ihan tarpeeksi syytä nauttia näistä sateisista illoista. :)